Ihmiselle on tässä maailmassa asetettu rasitteeksi kaikenlaisia
vaivoja, riesoja, kiusauksia ja vastuksia. En nyt suinkaan puhu naisista tai muistakaan elämäämme sulostuttavista asioista enkä myöskään politiikasta, sairauksista tai muista ikävistä asioista. Puhun eläimistä, hankalista
eläimistä.
Metsissä vaanii karhuja, susia, ilveksiä, villisikoja, käärmeitä, hulluja metsoja ja
muita verenhimoisia petoja. Niitten kanssa tulee kuitenkin melko hyvin toimeen
ja eihän niitä juuri koskaan edes näe. Käärmeet nyt ovat kuitenkin vähän
hankalia ainakin kokonsa puolesta koska niitä on hieman vaikea havaita. Hirvet
ja kauriit taas ovat vahingollisia vain liikenteelle ja taimikoille. Rotat, myyrät
ja hiiret pitää loitolla näppärä ja mukava kotikissa. Meidän katti pärjäsi
käärmeittenkin kanssa.
Supit, ketut, siilit, jänikset, oravat ja pikkulinnut ovat
pääosin mukavaa väkeä ja niitä on ihan kiva nähdä pihapiirissäkin. Pulut
pysyköön torilla ja naakat kirkontorneissa. Lepakot taas ovat hieman mystisiä
mutta onneksi ne syövät itikoita.
Melkoisen hankalia ovat kaikki pienet lentävät ötökät
varsinkin silloin kun juuri haluat istua rauhassa kylmällä saunaoluelle mökin
terassilla. Itikat, sääsket, mäkäräiset ym. pörriäiset pystyy kuitenkin helposti tappamaan
tai karkottamaan nopeilla käsillä ja nykyään tekniikankin avulla. On elektronista
itikankarkoitinta, ansoja ja itikkasavuja ja tietysti sitä legendaarista Offia.
Kaikkia kun käyttää yhtaikaa, niin oluetkin saa nautittua suhteellisen
rauhassa. Paarmojen ja ampiaistenkin kanssa tulee juttuun jotenkin koska niitä
on yleensä aika harvoin elämästä nautiskelijaa kiusaamassa.
Kärpäset taas ovat varsinaisia perkeleitä ja niitten on pakko olla alun perin Venäjältä kotoisin. Siksi olenkin tutustunut niitten
elämään tarkemmin. Kärpänen on melkoisen tyhmä joukkosielu mutta ahne, sinnikäs, nopea
ja määrätietoinen. Se pyyhkäisee ovesta tai ikkunasta sisään ja se tulee aina
yksin. Se on tiedustelija eli samanlainen vakooja kuin venäläinen desantti
sotien aikana. Kärpänen alkaa tutkia talon sisällä paikkoja sinne tänne
lennellen etsiessään syötävää ja ikään kuin kiusatakseen nokosilla olevaa
isäntää, se laskeutuu tämän nenänpäähän. Siinä se tekee kuitenkin pahan virheen.
Isäntä herää ja läimäyttää kärpästä joka ehtii väistää. Nenä kipeytyy ja isännän
kiukku nousee. Amatööri tekee tässä vaiheessa usein ison virheen. Hän jahtaa kärpäsen pihalle
ja seurauksena on katastrofi.
Ammattilainen toimii toisin. Tämä ensimmäinen tiedustelijakärpänen
pitää nimittäin eliminoida armotta kuten desantitkin sodan aikana. Kärpäset
toimivat näet niin, että tiedustelijaksi on valittu tyhmemmän porukan äänin se vallanhimoisin kärpänen,
vaikkapa Vladimir, kavereitten kesken Vladi, jota muut odottavat 200 metrin päässä jalat polvia myöten
lehmänpaskassa ja ovat valmiita lähtemään joukolla Vladin osoittamaan suuntaan. Kun Vladi ei palaa, porukka lähettää seuraavaksi vakoilulennolle vaikkapa Sergein. Kun olet listinyt Sergeinkin ja muutaman sitä seuraavan Dimitrin ja Igorin, alat olla voiton puolella. Siellä lehmänpaskassa polviaan myöten
seisovan porukan keskimääräinen älykkyysosamäärä alkaa nimittäin olla jo sitä luokkaa, että ne
huomaavatkin viihtyvänsä lehmän jätöksissä oikein hyvin ja alkavat jopa innoissaan syödä
sitä. Tiedustelijoitakaan ei enää lähetetä. Sota tai ainakin taistelu on
päättynyt sinun voittoosi.
Tiedustelijan kohtalo on kova mutta onneksi loput kaverit saavat elää elämänsä
loppuun asti paratiisissaan eli polviaan myöten lehmänpaskassa. Sinä taas nautit
kylmän saunaoluen kaikessa rauhassa.
Vladin muistolle!
Jussi Untolahti
