Kouvoltaminen on taitolaji

Nykyään suomalaiset kouluiästä haudan partaalle ovat varsinaisia valittavia mulkvisteja. Ennen vanhaan jos asiat menivät huonosti, niin puristettiin nyrkkiä kasaan ja yritettiin entistä lujemmin saada asiat kuntoon.  Korkeintaan parhaalle kaverille hieman haukuttiin hallitusta, poliitikkoja ja pomoja. Paikallisiin päättäjiin luotettiin ja kaupunginjohtajaa jopa kunnioitettiin. Perjantaina sitten kossupullon kera saattoi emäntäkin saada huutia ja kyytiä. Sunnuntai toi sulan sovun ja maanantaina jatkui taas kova työ paremman huomisen eteen.

Nykyään on kaikki muuttunut. Syy on osin myös median, joka kertoo kaikki asiat julki ja usein jopa vailla todellista totuuspohjaa. Haetaan euron kuvat silmissä toinen toistaan mehevämpiä otsikoita. Ennen tähän syyllistyivät nämä halvatun Hymyt ja Seiskat mutta nykyään Hesarista lähtien koko media on saman huuhaajulkisuuden perässä. Ensilukemalla esim. Kouvolan Sanomista ja Kymen Sanomista ei voi enää uskoa kuin ja-sanat. Kaikki muu pitää tarkistaa seuraavan aamun lehdestä otsikon ”Korjauksia” alta. Sosiaalinen media lukuisine roskapalstoineen on sitten ihan oma lukunsa. Sieltä ei voi uskoa juurikaan mitään, no kissakuvat ovat ok mutta jo ehtymättömät selfiet ja kuvat ruoka-annoksista kertovat karmeaa tarinaansa eletyistä elämän tähtihetkistä.

Tuo kaikki on vielä pientä mutta kun maailma on mennyt siihen suuntaan, että kaikki haukutaan pataluhaksi. Suomalainen pahasta olosta kärsivä haukkuu naapurit, koiran ulkoiluttajat, lumiaurat, suolan levittäjät, kadunlakaisijat, postinkantajat, kauppiaat, taksit, bussikuskit, ym. mulkvistit. Seuraavaksi saavat osansa kaikki julkiset henkilöt paavista kunnallispoliitikkoon. Hyvän näköiset mimmit ovat lunttuja ja huoria, urheilijat doupattuja nakukuviensa esittelijöitä, omistava luokka ahneita paskoja, taiteilijat kehnoja apurahojen varassa eläviä yhteiskunnan suojatteja ja menestyslevyjä tekevät muusikot ja laulajat eivät osaa soittaa eivätkä laulaa. Kaikki muut ovat muuten vaan mulkkuja ja löyhämoraalisia ihmisen irvikuvia. Haukkujat käyttävät sanoja homo, lesbo, hutsu, suvakki, mutiainen, elätti, idiootti, vajakki ja vain kajakki puuttuu. Se on kai sitten semmoinen kajahtanut.

Tuonkin vielä jotenkin ymmärtää koska kateus ja oman elämän ongelmathan sen aiheuttavat. Mutta sitten tulevat kouvolalaiset. Kouvolalainen on lajinsa eliittiä. Kouvolalainen haukkuu kaiken omansa, muijan, lapset, anopin ja koko muun suvun. Niin, ja muijan suvun tietysti. Sitten se haukkuu Kouvolan. Sen johtajat, päättäjät, virkamiehet, taustavaikuttajat, terveyskeskuksen ja sairaalan, Ratamon, poliisin, juopot, raittiit, postin, julkisen liikenteen, torin, Pohjola-talon, kaupat ja tyhjät liikehuoneistot, kuppilat, huonokuntoiset tiet ja kadut, parkkipirkot, kävelykadun, kuntaliitoksen, Iitin kunnan, KymiRingin, Veturin ja Prisman sekä Osuuskaupan vielä erikseen. Betonia ja asfaltin rakoja se muistaa kuvata ja ylistää joka yhteydessä sekä kehua Kouvolaa Betonihelvetiksi ja Suomen turhimmaksi kaupungiksi. 

Tähän oman kotiseudun haukkumiseen lanseeraan nyt uuden termin. Tehdä ”kouvolat”, ”kouvoloida”, ”kouvoltaa”. Vuonna 2019 Kouvolassa valitaan ”Vuoden Kouvoltaja” jonka kaupungin kulttuuritoimisto suuressa viisaudessaan palkitsee vielä vuoden kulttuuritekona ja matkailutoimisto ideoi siitä uuden matkailumainoksen. Betonihelvetti vaipuu pulputtaen Paskosuohon ja kouvoltaminen saa valtavan suosion. Vuonna 2020 Kouvolassa järjestetään pesäpallostadionilla Kouvoltamisen SM-kilpailut jossa varsinkin oman kaupungin entiset Persut Reijo Tossavaisen johdolla ovat suuria ennakkosuosikkeja. Kouvola on pian kaikkien huulilla ja kansan kekseliäisyys antaa kouvoltamiselle ihan uusia muotoja. Nyt on vain pidettävä huoli, että kaikki Suomessa tietävät missä Kouvola on.

Siinähän se Kotkan yläpuolella.

Jussi Untolahti

Joutomies
Kotka