Pallinaama
Ihmisen torsossa kasvaa kaiken maailman ulokkeita. Kädet,
jalat, nenä, korvat, sormet, varpaat, tisut, munat, pallit, finnit, syylät,
luomet ja lisäksi kaikenlaiset ihokasvaimet ja karvat. Isoja ja pieniä, rumia
ja kauniita, hoidettuja ja hoitamattomia (malli Ilkka Kanerva) mutta pääasiassa
tarpeellisia, käyttökelpoisia ja osa jopa nautinnollisia. Niitten ulokkeitten merkitys
ja hyöty muille on toki makuasia ja riippuu osin myös katsojasta ja hänen
suhteestaan ulokkeen haltijaan.
Papinkujan kollin silmäkulmaan kasvoi pikkuhiljaa otsikkokuvan
mukainen ylimääräinen ja täysin käyttökelvoton ruma veitikka. Kun se sitten vielä
alkoi haitata lenkkeilyä valuttamalla vettä silmästä ja näkyi myös
näkökentässä, päätin hankkiutua siitä eroon. Ensimmäinen ajatus oli mennä
yksityiselle koska runsaat 10 vuotta sitten toisen silmän ympäriltä niitä jo
oli poistettu tutun silmälääkärin toimesta. Yhden veitikan poistin jopa itse.
Semmoinen pieni pallukka roikkui silmän vieressä ohuenohuen kannaksen varassa.
Desinfioin kynsisakset viskilasissa, otin muutaman viskin sisäisestikin ja
poistin pallukan täysin hallitusti. Edes verta ei tullut ja illalla olin jo
pubissa tähtisilmiäni esittelemässä. Tosin eipä kukaan tainnut pallukan puuttumista
huomata. Koska Kouvolassa on viime aikoina kovasti puhuttu uudesta Ratamosta,
päätin nyt kuitenkin yksityisen sijasta testata julkisen terveydenhuollon toiminnan
omalta kohdaltani.
1. yhteys 07.03.2013
Soitin torstaina 07.03. heti aamulla klo 08.43 Kouvolan
terveyskeskukseen. Automaatti ilmoitti kaikkien hoitajien olevan tällä hetkellä
varattuja ja pyysi odottamaan minuutin. Toinenkin odotuspyyntö tuli mutta
samalla joku henkilökuntaan kuuluva jo vastasi puhelimeen. Kerroin asiani ja hoitohenkilö
tivasi veitikan kokoa. Sanoin, että noin 3-4 millimetriä mutta neito tiukkasi
lisää tietoa. Liekö ollut sitten veitikan pituuden vai paksuuden perässä joten
kerroin sen olevan arvioni mukaan kooltaan kuin ison uroshiiren pallit. Paremmin
tunsi neito pallit kuin millit sillä sain ajan hoitajalle heti seuraavalle
maanantaille 11.03. klo 10.30.
2. yhteys 11.03.2013
Olin tapani mukaan hyvissä ajoin paikalla ja lähes minuutilleen
ilmoitettuna aikana minut kutsuttiin sisään ja ystävällinen hoitaja tarkasti
veitikan ja havaitsi samalla pari pienempääkin velikultaa silmien lähellä. Rauhoitteli,
että hyvänlaatuisilta näyttävät mutta kertoi toki patologin antavan sitten
virallisen lausunnon. Varasi saman tien ajan lääkärille keskiviikolle 20.3. klo
11.00. Hoitaja kertoi, että lääkäri todennäköisesti poistaa veitikat saman tien
tai tarpeen niin vaatiessa ohjaa erikoislääkärille ja selitti vielä, että
vieraskielisen sukunimen taakse piiloutuva lääkäri on ihan suomalainen kaveri. Minulle
tosin on ihan sama, mistä maasta veitseen tarttuva lääkäri on. Lopputulos
ratkaisee. Tähän kaikkeen meni aikaa runsaat 5 minuuttia. Veitikka heiluen
marssin tyytyväisenä kotiin "Sinun kanssasi tähtisilmä" kappaletta
hyräillen.
3. yhteys 20.03.2013
Keskiviikkona 20.3. veitikka lähti viimeiselle reissulleen. Tai
niin ainakin luulin. Olin taas hyvissä ajoin Marjoniemessä ja ilmoittauduin toisen
kerroksen akvaarioon. Vastaanottovirkailija vilkaisi veitikkaa jo siinä
ilmoittautuessa ja sanoi, että tuskinpa sitä täällä tänään leikataan. Tasan klo
11.00 pääsin lääkärin juttusille. Lyhyille juttusille. Ei esitellyt oven 19
takana ollut tohtori mitenkään itseään ja silmäkulmaakin vilkaisi jo ennen kuin
ehdin istuutua ja ilmoitti, että laittaa lähetteen Kotkan keskussairaalan silmäklinikalle.
Kaikki silmää lähellä olevat jutut kuuluvat kuulemma aina sinne. Kysyin
leikataanko ne pari muutakin veitikkaa samalla mutta vastausta en saanut enkä
myöskään minkäänlaista arviota siitä, milloin mahdollisesti Kotkaan pääsen. Kolmea
yli 11.00 olin jo matkalla kotiin mutta en enää niin tyytyväisenä kuin viikkoa
aikaisemmin ja jäin siis odottelemaan kutsua Kotkaan. Semmoinen fiilis jäi,
että jompikumpi käynti oli aivan turha vaikka toisaalta sain kyllä koko ajan
ihan asiallista, täsmällistä ja varsinkin nopeaa palvelua. Mielenkiintoista nähdä miten
sitten aikanaan niistä laskuttavat.
Ei mennyt siis ihan niin kuin luulin joten kaikki on vielä
kesken ja tästä tulee nyt terveydenhuollosta kertova jatkokertomus kunhan olen
Kotkassa käynyt. Kerron sitten koko projektin loput tapahtumat ja tarkat
eritellyt kulut.
Saapa nähdä milloin pääsen Manskille Holvin terassille
siloteltuja silmäkulmiani esittelemään?
Jussi Untolahti
