lauantai 1. kesäkuuta 2013

Pallit lähti eli veitikka silmäkulmassa Kouvolan terkkaria testaamassa osa II

                                          
                                                                Pallinaama


Kirjoitin blogissani 22.03.2013 tarinaa naamaani kasvaneista lisäosista eli hiiren palleista ja niitten poistosta. Kertoja elää ja tarina jatkuu joten tässä lisää.

4. yhteys 25.03.2013

Kotkan keskussairaalasta saapui kirjeessä ilmoitus, että lähetteeni oli otettu vastaan ja mahdollisen toimenpiteen aika ilmoitetaan sitten myöhemmin. Jotenkin turhan makuinen tiedotus sillä kai se lähete nyt yleensä menee perille jos lääkäri sen Kouvolasta muistaa eteenpäin laittaa.

5. yhteys 26.03.2013

Kouvolan terveyskeskuksesta saapui lasku siitä 3 minuutin lääkärikäynnistä ja summa oli 13,80 eli melkoisen edullista on poiketa lääkärin pakeilla vaikkakin lyhyen ajan. Aikaisempi hoitajan luona käynti ei ilmeisesti sitten maksanut mitään.

6. episodi 14.04.2013


                                                                Pallit poissa

Parina edellisenä yönä silmän vieressä ollut veitikka oli vuotanut hiukan verta tyynylle. Illalla katselin telkkaria kun tunsin, että poskelleni putosi jotain. Kokeilin sormella poskea ja semmoinen pieni musta mötikkä putosi syliin. Pallithan ne siinä pienen kuivan rusinan näköisenä sylissä köllöttivät. Olivat kai jotenkin kuivuneet ja putosivat sitten itsestään pois. Silmäkulmasta ei edes tullut verta joten asia oli siltä osin hoitunut itsestään.

7. yhteys 15.05.2013

Kotkan keskussairaalasta tuli kutsu toimenpiteeseen ja siinä sanottiin, että operoinnin jälkeen ei ole soveliasta ajaa autoa. Satulla sattui olemaan työpäivä joka ei sallinut muutoksia ohjelmaan eli hänestä en kuljettajaa Kotkan reissulle saanut joten ilmoitin meneväni sinne moottoripyörällä koska autoa ei saa ajaa. Satun kanssa käydyn ennätys lyhyen kolmen sanan keskustelun, et muuten mene, jälkeen ymmärsin, että pitää sittenkin hankkia kuljetus Kotkaan.

8. yhteys 31.05.2013

Perjantaina sitten lähdettiin Kotkaan veljeni Ollin kanssa komeasti oikein Volvolla ja paikalla oltiin taas tapani mukaan hyvissä ajoin. Silmäyksikössä oli väkeä aula täynnä vauvasta vaariin ja me vielä siinä välissä. Minulle oli varattu aika klo 11.00 ja ilmoituksessa oli kehotettu varautumaan myös pieniin aikataulun viivästyksiin. Puoli tuntia aikataulusta myöhässä minut kävi pyytämässä sisään oikein lääkäri. Mukavan tuntuinen kohtelias nuori mies kätteli, esitteli itsensä ja pyysi anteeksi viivästystä. Oli kuulemma ollut hiukan hektinen aamu. Viittasin ns. kintaalla viivästykselle ja sanoin, että minullahan ei elämässäni ole enää koskaan kiirettä joten eipä haittaa pikku muutokset. Näytin heti lääkärille valokuvan jossa se isoin palli oli vielä paikallaan jotta ei luule minua luulosairaaksi. Kertoi niiden joskus irtoavan itsestään ja sanoi kuulleensa jonkun leikanneen itsekin näitä pallukoita pois. Liekö oli lukenut blogiani. Seuraavaksi tohtori tutki operoitavat lisukkeet ja kertoi sitten rauhallisesti mitä tehdään. Kertoi puuduttavansa toisen puolen ja kysyi luvan, josko saisi leikata toisen pallin ilman puudutusta koska kipu on hyvin pientä. Sehän sopi minulle joten hoitajan avustuksella ryhdyttiin sitten itse operaation suorittamiseen. Silmän ympärykset puhdistettiin huolellisesti, toinen puoli puudutettiin, silmät peitettiin kokonaan ja vain leikattavat kohdat jäivät näkyviin. Sen puuduttamattoman pallin poisto nipisti hiukan mutta toisen puolen pallukan poistosta en tiennyt mitään. Tohtori laittoi vielä siihen yhden tikin ja veti laastarit molempien päälle. Hoitaja antoi mukaan tarkat ohjeet siitä mitä jatkossa tulee tehdä laastareille ja milloin tikin voi poistaa. Se oli sitten siinä koko juttu ja aikaa meni rapiat 15 minuuttia. Me lähdimme Ollin kanssa Sapokkaan Tulikukon terassille nauttimaan kesästä ja pullakahveista.

Koko touhuun meni siis runsaat kaksi ja puoli kuukautta ensimmäisestä hoitajalla käynnistä laskien. Koko ajan sain asiantuntevaa, nopeaa ja ystävällistä kohtelua kaikilta asianosaisilta joita tapasin koko episodin aikana. Kotkan operaatio maksoi 27,50 euroa joten kokonaiskulut olivat noin 41 euron haminoille kun Ollikaan ei huolinut bensarahaa kuljetuksesta. Kohdallani julkinen terveydenhoito pelasi siis edullisesti, loistavasti ja mukavan ilmapiirin vallitessa. Niin se varmaan menee suurimmalla osalla mutta ainahan joku kokee tulleensa huonosti hoidetuksi ja kohdelluksi. Potilaassahan ei koskaan voi olla vikaa vai voiko sittenkin?

Kunhan vielä saadaan Ratamo valmiiksi niin tässähän uskaltaa silmäkulmat siloisina ikääntyä ihan rauhassa.

Jussi Untolahti





Ei kommentteja :