perjantai 22. maaliskuuta 2013

Veitikka silmäkulmassa Kouvolan terkkaria testaamassa osa I



Pallinaama

Ihmisen torsossa kasvaa kaiken maailman ulokkeita. Kädet, jalat, nenä, korvat, sormet, varpaat, tisut, munat, pallit, finnit, syylät, luomet ja lisäksi kaikenlaiset ihokasvaimet ja karvat. Isoja ja pieniä, rumia ja kauniita, hoidettuja ja hoitamattomia (malli Ilkka Kanerva) mutta pääasiassa tarpeellisia, käyttökelpoisia ja osa jopa nautinnollisia. Niitten ulokkeitten merkitys ja hyöty muille on toki makuasia ja riippuu osin myös katsojasta ja hänen suhteestaan ulokkeen haltijaan.

Papinkujan kollin silmäkulmaan kasvoi pikkuhiljaa otsikkokuvan mukainen ylimääräinen ja täysin käyttökelvoton ruma veitikka. Kun se sitten vielä alkoi haitata lenkkeilyä valuttamalla vettä silmästä ja näkyi myös näkökentässä, päätin hankkiutua siitä eroon. Ensimmäinen ajatus oli mennä yksityiselle koska runsaat 10 vuotta sitten toisen silmän ympäriltä niitä jo oli poistettu tutun silmälääkärin toimesta. Yhden veitikan poistin jopa itse. Semmoinen pieni pallukka roikkui silmän vieressä ohuenohuen kannaksen varassa. Desinfioin kynsisakset viskilasissa, otin muutaman viskin sisäisestikin ja poistin pallukan täysin hallitusti. Edes verta ei tullut ja illalla olin jo pubissa tähtisilmiäni esittelemässä. Tosin eipä kukaan tainnut pallukan puuttumista huomata. Koska Kouvolassa on viime aikoina kovasti puhuttu uudesta Ratamosta, päätin nyt kuitenkin yksityisen sijasta testata julkisen terveydenhuollon toiminnan omalta kohdaltani.

1. yhteys 07.03.2013

Soitin torstaina 07.03. heti aamulla klo 08.43 Kouvolan terveyskeskukseen. Automaatti ilmoitti kaikkien hoitajien olevan tällä hetkellä varattuja ja pyysi odottamaan minuutin. Toinenkin odotuspyyntö tuli mutta samalla joku henkilökuntaan kuuluva jo vastasi puhelimeen. Kerroin asiani ja hoitohenkilö tivasi veitikan kokoa. Sanoin, että noin 3-4 millimetriä mutta neito tiukkasi lisää tietoa. Liekö ollut sitten veitikan pituuden vai paksuuden perässä joten kerroin sen olevan arvioni mukaan kooltaan kuin ison uroshiiren pallit. Paremmin tunsi neito pallit kuin millit sillä sain ajan hoitajalle heti seuraavalle maanantaille 11.03. klo 10.30.

2. yhteys 11.03.2013

Olin tapani mukaan hyvissä ajoin paikalla ja lähes minuutilleen ilmoitettuna aikana minut kutsuttiin sisään ja ystävällinen hoitaja tarkasti veitikan ja havaitsi samalla pari pienempääkin velikultaa silmien lähellä. Rauhoitteli, että hyvänlaatuisilta näyttävät mutta kertoi toki patologin antavan sitten virallisen lausunnon. Varasi saman tien ajan lääkärille keskiviikolle 20.3. klo 11.00. Hoitaja kertoi, että lääkäri todennäköisesti poistaa veitikat saman tien tai tarpeen niin vaatiessa ohjaa erikoislääkärille ja selitti vielä, että vieraskielisen sukunimen taakse piiloutuva lääkäri on ihan suomalainen kaveri. Minulle tosin on ihan sama, mistä maasta veitseen tarttuva lääkäri on. Lopputulos ratkaisee. Tähän kaikkeen meni aikaa runsaat 5 minuuttia. Veitikka heiluen marssin tyytyväisenä kotiin "Sinun kanssasi tähtisilmä" kappaletta hyräillen.

3. yhteys 20.03.2013

Keskiviikkona 20.3. veitikka lähti viimeiselle reissulleen. Tai niin ainakin luulin. Olin taas hyvissä ajoin Marjoniemessä ja ilmoittauduin toisen kerroksen akvaarioon. Vastaanottovirkailija vilkaisi veitikkaa jo siinä ilmoittautuessa ja sanoi, että tuskinpa sitä täällä tänään leikataan. Tasan klo 11.00 pääsin lääkärin juttusille. Lyhyille juttusille. Ei esitellyt oven 19 takana ollut tohtori mitenkään itseään ja silmäkulmaakin vilkaisi jo ennen kuin ehdin istuutua ja ilmoitti, että laittaa lähetteen Kotkan keskussairaalan silmäklinikalle. Kaikki silmää lähellä olevat jutut kuuluvat kuulemma aina sinne. Kysyin leikataanko ne pari muutakin veitikkaa samalla mutta vastausta en saanut enkä myöskään minkäänlaista arviota siitä, milloin mahdollisesti Kotkaan pääsen. Kolmea yli 11.00 olin jo matkalla kotiin mutta en enää niin tyytyväisenä kuin viikkoa aikaisemmin ja jäin siis odottelemaan kutsua Kotkaan. Semmoinen fiilis jäi, että jompikumpi käynti oli aivan turha vaikka toisaalta sain kyllä koko ajan ihan asiallista, täsmällistä ja varsinkin nopeaa palvelua. Mielenkiintoista nähdä miten sitten aikanaan niistä laskuttavat.

Ei mennyt siis ihan niin kuin luulin joten kaikki on vielä kesken ja tästä tulee nyt terveydenhuollosta kertova jatkokertomus kunhan olen Kotkassa käynyt. Kerron sitten koko projektin loput tapahtumat ja tarkat eritellyt kulut.

Saapa nähdä milloin pääsen Manskille Holvin terassille siloteltuja silmäkulmiani esittelemään?

Jussi Untolahti 


keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Ruotsalaisen Kouvolan eli Bamsebyn tarinoita


Kouvolan uusi ruotsinkielinen nimi Bamseby kuulosti aluksi ylipirteän loviisalaisäidin lässytykseltä lapsilleen mutta sitten tajusin, että näinhän sen pitääkin Kouvolassa mennä. Ruotsalaisuudessa on Kouvolan pelastus. Bamseby saa entisen kouvolalaisen kirosanan Kouvostoliitto kuulostamaan entistä enemmän alatyyliseltä ja rahvaanomaiselta kotikuntaansa solvaavien moukkien käyttämältä ilmaisulta. Bamseby pelastaa koko pohjoisen Kymenlaakson ja luo uuden uljaan yhteiseen hiileen puhaltavan seutukunnan.

Bamsebysta kehittyy nopeasti Suomen johtava ruotsalaisuuden ja ruotsinkielisen kulttuurin avomielinen ja suvaitsevainen keskus. Kaupungin myötämielinen suhtautuminen kaikkeen ruotsalaisuuteen viittaavaan saa ihmeitä aikaan. Venäläiset muuttavat takaisin Pietariin Kouvostoliiton sortumisen myötä ja tänne alkaa virrata ruotsinkielistä väestöä aluksi Etelä-Kymenlaaksosta ja sitten muualtakin Suomesta. Kymmenen vuoden kuluttua Bamsebyn väkiluku hipoo 120 000 tuhatta ja RKP on kaupungin  suurin puolue. Ruotsin kieli on kaupungin ykköskieli ja kaupunkiin virtaa kaikenlaisia stipendejä ja apurahoja Ruotsista ja muualtakin Skandinaviasta ja kulttuurielämä nousee uuteen uljaaseen nousukiitoon. Euroopan Unioni seuraa haltioituneena "Lilla Stockholmin" kehitystä ja tukee ruotsalaisen elämäntavan ylistystä ja kehitystä Bamsebyssa.

Vuonna 2025 Bamsebyssa hapansilakka haisee, kansa hymyilee, Vikingarna-musiikki soi ja lihapulla/muusi kioskit elävät kulta-aikaa. Vallasväki syö krapuja, laulaa juomalauluja ja kuuntelee Bellmanin viisuja. Museoita on enemmän kuin laki sallii, nuuskaa myydään puoli-ilmaiseksi kaikille täysi-ikäisille, kaupungin autokannasta 80 % on Volvoja ja kaikki vanhat Saabit on korjattu kaupunkilaisten käyttöön. Bamsebyssa on ilmaiseksi tarjolla kaikkien käyttöön 5000 kpl Monark ja Crescent merkkisiä polkupyöriä ja Utti-Hammassyrjän lentoasemalta SAS lentää halpalentoja ympäri Eurooppaa. Arki-iltaisin bamsebylaiset Strömsön tapaan ahertavat hymyssä suin kymmenissä kerhoissa rakentaen kaikkea kivaa vanerista ja lastulevystä sekä tanssivat varsinkin juhannuksena kansantansseja kymmenien salkojen ympärillä hurraata huutaen ja viiniä hienostuneesti siemaillen. Valkoisissa kesäpuvuissa ja olkihatuissa liikkuvat komeat herrat ja vaaleat daamit kiltteine lapsineen herättävät ansaittua ihastusta alueelle tulvivissa turistijoukoissa. Ruotsin kuninkaallisetkin ovat rakentaneet uuden kesähovinsa Bamsebyn rantamaille Estellevikiin.

Politiikka ja kunnan asioitten hoitaminen sujuu nykyään täysin ilman riitoja herrasmiesmäisen RKP:n taitavalla johdolla ja kaupunginjohtaja Lars Björnkulle on rivakka ja kunnioitettu herra. Bamsebyn kansanedustajat Jarl Lindström (PS), demareitten Anders Björkman sekä RKP:hen loikannut Sargit Palmen ovat arvostettuja poliitikkoja Helsingin Arkadianmäellä. Joka vuosi Bamsebyssa myönnetään korkeasti arvostettu ja tavoiteltu titteli, Vuoden Bamse-Årets Bamse, ansioituneelle kaupunkilaiselle, joka saa ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin Bamsebyn tapahtumiin, työsuhde Volvon ja komean valkovuokkokruunun jota sitten kantaa ylväästi koko kesän. Talvella sallitaan tukan- tai kaljunvärisen pipon käyttö kruunun alla.

Nuoriso parveilee Manskilla entiseen tapaan ja päästelee suustaan tunnettuja ruotsinkielisiä kauheuksia kuten "fy fan", "sjutton också" och "banne mig" ja nuorten neitojen patterikäyttöiset puhaltimet saavat kutrit hulmuamaan aivan kuin Ruotsin Euroviisuedustaja Carolalla konsanaan. BeeHoo (Bamsebys Hockey) pelaa jääkiekkoa SM-Liigassa jo kymmenettä kauttaan ja Bamset on voittanut kuusi kertaa koripallon Suomen mestaruuden valmentajaguru Johan Tojkanderin (ent. Jukka Toijala) johdolla. Koiranpaskoista, tai siis Bamsebyssa fiinisti koirankakoista, ei valita kukaan sillä kaikki kaupungin koirat ovat hyvin kasvatettuja Jämtlanninpystykorvia jotka tekevät asiansa tarkasti merkityille alueille jotka sitten yön aikana siivotaan. Kaupungin katujen, raittien ja jalkakäytävien lumitöistäkin on tullut bamsebylaisten harrastus ja oman talon edustan hyvin hoidetut lumityöt ovat statussymboli jonka eteen kovien pyryjen aikoina kaupunkilaiset ahertavatkin hymyssä suin hej, hej tervehdyksiä huudellen ja naapureitaan ja kaupunkia auliisti auttaen. 

Kouvolan Entiset Nuoret (KEN), nykyään Förra Ungdomar i Central Kouvola (FUCK), kunnioittaa menneitä aikoja pitämällä ruotsinkielisessä nimessään yhä sanan Kouvola ja rajaa toimialueekseen entisen kuuden kunnan keskeisen Kouvolan ja Iitin pudottaen alueestaan pois Bamsebyhyn liittyneet Luumäen, Savitaipaleen, Mäntyharjun ja Vierumäen.

Hyvin sujuu elämä Bamsebyn raiteilla ja kylillä ja vanhoja riitaisia 2000-luvun alun aikoja eivät kohteliaat ja kotiseudustaan ylpeät bamsebylaiset enää edes muistele. 

Heja Bamseby!

Johan Undvik