Sotien aikana järjestettiin paljon tansseja vaikka tanssiminen kotirintamalla olikin kiellettyä. Kansa tanssi silloin silloilla, ladoissa ja muissa sopivissa paikoissa. Haitari valitti, hiki virtasi ja tango soi kiellosta huolimatta. Tunnelma oli tanssien aikana varmasti korkealla, sillä sodan kauhuja oli kai jotenkin pakko yrittää edes hetkeksi unohtaa. Kun rauhan aika sitten koitti, alkoi uusia tanssipaikkoja syntyä Suomeen kovalla vauhdilla. Niin myös tänne Kouvolan seudulle ja niistä muodostui paikallisten urheilu- ja nuorisoseurojen sekä vapaapalokuntien tärkeitä rahanlähteitä. Silloin järjestettiin myös paljon ns. ohjelmallisia iltamia joissa oli ensin ohjelmaa kuten puheita, yksinlaulua, runonlausuntaa, huumoria ja sitten tanssit päälle. Syynä oli se, että jos iltamien alussa oli ohjelmaa, niin silloin ei tarvinnut maksaa raskasta huviveroa täysimääräisesti. Jostain historiikista luin, että Kouvolan seudulla oli tanssilavoja -50 luvulla lähes jokaisessa kylässä. Seuraavasta tarinasta puuttuu todennäköisesti paljonkin tanssikansalle tuttuja paikkoja sillä tansseja järjestettiin usein myös VPK:n taloilla ja nuorisoseurojen taloilla sekä myös esim. juhannuksena väliaikaisesti rakennetuilla lavoilla.
Vanhan Kouvolan alueella oli useita tanssipaikkoja jotka ovat nykyään vain muistoja tanssikansan mielessä. Marjoniemen kentän reunallakin on tanssittu ainakin juhannuksena ja Palomäen korkealla rinteellä siinä nykyisen ison maston vieressä oli lava komealla paikalla. Tornionmäen muistorikkaasta tanssilavasta lauletaan Pikkukaupungin poikien mainiossa laulussakin ja myös Työväentalolla siinä Kalevankadun päässä tanssittiin. Meksikossa eli Kouvolankylän VPK:n talolla on myös jorattu. Viimeisenä oikeat tanssit loppuivat Tykkimäen tanssipaviljongilla jo muutamia vuosia sitten mutta jotain Iskelmä-huveja siellä vieläkin järjestetään.
Entisen Valkealan kunnan alueelta on myös käytöstä poistunut suuri joukko perinteisiä kesälavoja. Vuohijärven lava oli ihan siinä järven ja radan tuntumassa. Jaalan puolella oleva Siikakosken lava on vieläkin jäljellä todella upealla paikalla Vuohijärven rannalla ja Voikosken lava on myös olemassa mutta kummassakaan ei ole enää tanssittu vuosiin. Kuivalan ns. talo oli suosittu kemupaikka aikoinaan mutta oliko Kuivalassa myös tanssilava? Hyppälän lava Utissa sijaitsi siinä nykyisen Lepolan hautausmaan länsireunassa ja paikalla oli muistaakseni myöhemmin joku traktoripurkaamo. Multamäen lavalla tanssittiin ahkerasti ja kesäiset Aitomäen Läävänvinttitanssit taitavat jatkua vieläkin. Luumäen puolella sijaitsevalla Kannuskosken lavalla on nykyään enää juhannustanssit.
Elimäen Korialla oli Kallioniemen vanhan, Kouvolan puoleisella rannalla sijainneen, lavan lisäksi tanssilava myös Napan mäellä siinä viljavaraston yläpuolella ja myös vanhalla kasarmialueella jorattiin Korian Kasinolla vielä ihan viime vuosikymmenillä. Elimäen Ratulan ns. talolla ja Hongiston lavalla oli tansseja kai pitkälle -70 luvun loppuun asti. Myllykoskelaiset tanssivat Koivusaaressa ja Sippolan kirkolla oli Sopenmäen lava. Inkeroisissa tansseja oli myös VPK:n talolla. Kuusankoskella joroja pidettiin kesällä Kuusaanlammen rannalla Sääksniemen lavalla sekä talvella Kymin Työskillä Kolarinmäellä ja Kansantalolla keskustassa. Jaalassa kovia paikkoja olivat Jaalan ns. talo ja kesällä Verlan, Hartolan, Siikakosken, Huhdasjärven, Uimilan ja Siikavan lavat.
Tanssiharrastus on viime vuosina kovasti elpynyt. Tanssipaikkoja on vieläkin aika runsaasti ja lajista innostuneet harrastajat ajavat pitkiä matkoja suosikkibändiensä perässä. Vähän totiseksi vakioporukan taitotanssiksi se kuitenkin on kuulemma mennyt ja tanssipaikoilla myydään mm. oikeita tanssikenkiä tarvikkeineen. Jossain annettiin jopa pukeutumis- ja käyttäytymisohjeita uusille tanssin harrastajille. Perinteinen ”rantalava, juhannus, hanurista valitus” henki on hävinnyt ja sopivassa pikku humalassa siellä ei taida enää olla kukaan, kätketyistä metsäpulloista puhumattakaan. Eipä nykyinen tanssikansa taida niitä kaivatakaan. Kouvolan seudulla tanssipaikkoja on yhä jonkin verran jäljellä. Kesäisin Iitin Saukonkallio, Korian Kallioniemi, Tirvan lava, Rämälän lava, Hirvelän lava ja Anjalan Vepski sekä talvisin Kouvolan Kuntotalo palvelevat tanssikansaa edelleen. Ummeljoen Sörkän lava taitaa myös jatkaa tanssiperinnettä. Tanssitaankohan Kuusaan Kansantalolla vielä?
Kun minä olin tanssi-iässä, niin me kävimme näiden lähipaikkojen lisäksi myös myös Luumäen Risulahdessa, Tommolansalmen suurlavalla ja jopa Mäntyharjun Nurmaan lavalla. Lähinnä sinne tanssipaikoille mentiin tyttöjä kyttäämään ja esiintyjiä katsomaan, tanssitaito kun rajoittui pääosin niitten hitaitten nojailuun. Kerran kävi jopa niin, että kun lopulta Rämälän lavalla rohkaistuin hakemaan erästä upeaa neitoa parketille niin tämä tokaisi, että ”olisihan noita varpaitten tallojia ollut ihan omastakin kylästä”. Kaverini kanssa ns. nopeita tanssinut daami taas kehui tunnelmaa suorastaan itämaiseksi, kaverini rytmiliikkeet kun toivat kuulemma mieleen kutiavan kamelin. Onneksi ei kaveri kysynyt, mistä neito tuntee kamelien tanssityylin. Minä yritin viimeksi tanssia muutama vuosi sitten Satun tyttären häissä. Perjantai-iltana Satu opetti täysin tanssitaidottomalle miehelle valssia vartin. Lauantai-iltana Saimaan rannalla oli sitten pakko yrittää sitä saamarin häävalssia jotenkin hölkätä. Se homma meni täysin munilleen, sekosin tahdissa heti alussa ja sitten tallustelin loppuosan häävalssista muun tanssikansan seassa typerän näköisenä. Tuli heti mieleen vanha ystäväni Mattilan Hanski, joka haki Kannuksessa daamia tanssimaan kysyen, ”lähet sie kävelee miun kaa pari lauluu? Uskotte varmaan, että kyllä sen nolosti päättyneen häävalssin jälkeen whisky maistui taivaalliselta ja pitkään.
Forssan muusikkoveljekset Mika ja Turkka Mali tekivät mainion tansseista kertovan kappaleen nimeltään Runkomäen iltamat. Siinä neitoa tanssiin hakevalle herralle kävi vielä huonommin kuin minulle Rämälän lavalla. Neito nimittäin vastasi ylkäpojan tanssiinkutsuun, että ”Te ootte liian pieni ja haisette kuin sieni, ei tule kuuloonkaan”.
Minä olen nyt lopettanut sen hitaittenkin nojailun, tanssikaa Te jos osaatte!
Hauskaa Juhannusta itse kullekin!
Hauskaa Juhannusta itse kullekin!
Jussi Untolahti
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti