Näitten nykynuorten esikuvat ovat hieman erilaisia kuin mitä meillä -60 luvun kolleilla oli. Kiitos tv:n ja Internetin nämä ”Janicat” ja ”Nicot” ihailevat kaiken maailman BB-julkkuja, idols-tähtiä ja muita tositv:n tuotoksia. Monen ihanneammattikin on nykyään olla julkkis. Kaikkien tuntemat Hennat, Tuksut, Artot, Viivit, Martinat ym. antavat kyllä monille nuorille hieman väärän kuvan todellisesta elämästä. Pakkaa sekoittaa vielä nämä omillaan toimeen tulevat Nykäsen Matit ja Keskisen Vesat. Keskinen on jo tosin saavuttanut sen pisteen typeryydessään, että kaikki temput satavat niin sanotusti rahaa laariin. Kun en miestä tunne, niin en tiedä pyörittääkö Keskinen mediaa vain päinvastoin.
Silloin -60 luvulla kaikki oli toisin. Idolitkin olivat yleensä paikkakunnan omia julkkiksia ja useimmiten urheilijoita. Toki Kouvolan ulkopuoleltakin monia tunnettiin. Kun Voitto Hellsten kuritti ruotsalaisia juoksuradoilla, mekin juostiin korttelia ympäri ja kun Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen, niin pyykkiseipäät yllättäen hävisivät kulmakunnan pihoilta. Kovia tähtiä ja esikuvia oli silloin Kouvolassakin. Kouvolan Urheilijoitten Väinö ”Vanttu” Kuisma oli kova keihäänheittäjä joka 1960 Rooman olympialaisissa sijoittui neljänneksi täpärästi pronssin häviten. Vanttu muuten nakkasi keppiä vuonna 1965 parhaimmillaan yli 85 metriä. Harri Vesala taas oli armoitettu pikajuoksija, SM-mitalisti ja maaotteluedustaja. Harri paineli aikanaan 200 m. 22,0 ja 400 m. 48,6. Ihan kelpo aikoja vieläkin. Harri myös veti meidän kollien harjoituksia ja talvisin pelattiin paljon koripalloa Kuntotalon palloiluhallissa Harrin johdolla. Palolaitoksella uran tehnyt Harri on nykyäänkin usein nähty näky myös Kouvolan Manskilla. Kolmas kova yleisurheilija oli juoksija Eeva Haimi joka urallaan on voittanut 24 Suomen mestaruutta. Eeva on mm. ainoa nainen joka on Kalevan kisoissa voittanut 200 m:n ja 400 m:n sekä 800 m:n mestaruudet. Eevakin kävi olympiakisoissa 1968 Mexicossa ja Ateenan EM-kisoissa 1969. Uran jälkeen Eeva avioitui Valkealaan ja on kaikkien tunteman Anttilan raketin Visa Hongiston äiti.
Kaksien olympialaisten mies, Rooma 1960 ja Tokio 1964, voimistelija Otto Kestola oli meidän kollien mielestä aivan käsittämätön taituri. Varsinkin hurjat rekki- ja rengasliikkeet olivat henkeäsalpaavia. Oton kieputusta hevosen päällä oli vaikea käsittää. Me pojat kykenimme sillä telineellä vain istumaan. Sittemmin Otto valmensi myös lahjakasta voimistelijapoikaansa Tapio Kestolaa joka valitettavasti sai traagisesti surmansa veriteon uhrina. Toinen taituri, jota suuresti ihailimme, oli uimahyppääjä Pentti Koskinen joka osallistui jopa kolmiin olympialaisiin, 1964 Tokiossa, 1968 Mexikossa ja 1972 Munchenissä. Penan harjoittelua oli hieno seurata Kouvolan uimahallissa. Itse ei taidettu uskaltaa sieltä korkeimmalta tasolta hypätä kuin jalat edellä. Pentti Koskisen mainetta meidän silmissä lisäsi vielä se, että hänen isänsä taiteilija Pauli Koskinen oli myös kouvolalainen julkkis joka sai aikoinaan television Palapeli-ohjelman ja legendaarisen Niilo Tarvajärven lahjoittaman komean omakotitalon Kouvolan Ravikylään.
Kun me kollit sitten jossain vaiheessa hurahdimme autourheiluun niin suurin idoli ja esikuva oli tietysti Kouvolan kovin kuski, Raimo ”Rampe” Kossila. Kaiken lisäksi mies vielä nappasi vaimokseen Miss Skandinavia kisoissa pärjänneen Eija Häkkisen. Ihailumme määrää voitte vain arvailla. Rampe tunnettiin nopeana ja rämäpäisenä kuljettajana joka kilpaili usein myös ulkomailla mm. Monte Carlon rallissa. Rampen käsissä nähtiin ainakin Volvo, VW, Datsun, Plymouth Valiant ja Barracuda sekä tietysti myös Moskvits 1500 M. Viimemainittu juontaa juurensa siitä, että Rampe teki sitten elämäntyönsä Konela-Auton Kouvolan liikkeessä automyynnin parissa. Jo edesmenneen Rampen vaimo Eija muuten pitää sitä kuuluisaa Grilli Kuumapalaa siinä aseman lähellä.
Seuraava tarina on syöpynyt mieleeni jostain -60 luvun ajoilta. Kouvolassa juostiin joka kesä Kouvolan Sanomien Kymppi jonka tarkoituksena oli osaltaan nostaa kestävyysjuoksun tasoa laaksokunnassa. Muistelen, että jokainen alle tietyn ajan juossut sai palkintona Kouvolan Sanomien vuosikerran. Kisaa oli aina seuraamassa paljon yleisöä ja eräs vuosi on jäänyt erityisesti mieleeni. Kun juoksijoitten joukko säntäsi matkaan, niin eräs kaveri karkasi heti muilta juoksijoilta. Kouvolalainen Pekka Huohvanainen (toivottavasti nimi on oikein) painoi aivan valtavaa vauhtia ja kuuluttaja hehkutti ensimmäisen, toisen ja kolmannen kierroksen jälkeen, että nyt Kouvolan poika painaa uutta maailmanennätysvauhtia. Reilun kolmen kierroksen jälkeen lopen uupunut kaveri siirtyi radan sivuun ja keskeytti. Koskaan en saanut tietää oliko kyseessä huumorintajuisen kaverin oma tempaus vai joku kaveriporukan vedonlyönti mutta hauskaa oli meilläkin.
Kovat oli idolit mutta niin oli kollitkin!
Jussi Untolahti
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti