perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ponteva 1-vuotias KEN

                                           
                                             Ponteva 1-vuotias matkalla Gaalaan.
                                                   Kuva Ari Väisänen (KEN)

Liityin Facebookiin syksyllä 2007 koska halusin hieman seurailla teini-ikäisen veljenpoikani Nikin touhuja ja pysyä vähän ajan tasalla myös näitten nykynuorten ajatuksista ja tekemisistä. Vapunaattona 2010, juuri ennen ensimmäisen kuoharin avausta, huomasin Facebookissa tekstin ”Perusta ryhmä” ja klikkasin uteliaisuuttani linkin auki. Pian selvisi mistä on kysymys ja samalla välähti, että koska olen aina ollut innokas Entisten Nuorten Sävellahjan kuuntelija niin perustankin ryhmän nimeltään Kouvolan Entiset Nuoret. Paljon käytetty KEN lyhennekin tuli vain suoraan ryhmän sanojen etukirjaimista, en minä sitä sen kummemmin suunnitellut. Kun siis lähes vuosi sitten 30.4.2010, hetken mielijohteesta ja vieläpä selvin päin, perustin KENin, en todellakaan tiennyt mihin ryhdyin. Ajattelin, että saattaahan siihen ehkä muutama vanha kaveri liittyäkin. Ensimmäisenä ryhmään liittyi Merja Sirén ja siitä se sitten lähti. Vapunpäivän aamuna suureksi ällistyksekseni ryhmässä oli jo 9 jäsentä. Juhlahumussa haaveilin jopa 20 jäsenestä ja muutaman oluen jälkeen uho sen kuin kasvoi. Vapunpäivän iltana, ”pakollisen” Tomppa-Popsis-Mutteri vappukierroksen jälkeen, uhosin Satulle, että näitähän voi tulla vaikka 100. Pieleen meni sekin ennuste. Tuli nimittäin hiukan enemmän. Ensimmäisen kuukauden aikana ryhmään liittyi 1700 jäsentä. KENin takia olin ollut silloin jo lehtien palstoilla sekä myös televisiossa. Näin jälkeenpäin ajatellen tuntemus lienee ollut yhtä hämmentynyt kuin ensimmäisessä seksikokemuksessa, ei mitään kuvaa mihin iloon ja riemuun sormensa lykkää.

Jatko eteni samalla hämmennyksellä. KEN-Gaalan suunnittelukin oli jo käynnistynyt kun Esko ”Lalli” Lavonen ilmoittautui yllättäen vapaaehtoiseksi ja sittemmin kantoi myös päävastuun Gaalan ohjelmasta ja esiintyjistä. Timo Härkonen oli ilmaiseksi suunnitellut KENin hienon logon ja sponsoreita alkoi ilmestyä kuin tyhjästä Sami Malmbergin Studio-Optarin ehtiessä ensimmäisenä. Sen jälkeen kortensa kekoon kantoivat vielä 8 muuta KENin yrittäjäjäsentä, Nipan Grilli, Tietopetri Oy, Hius-ja Kauneussalonki Lehtomäki, Risto Peltolan leipomo Oy, Tilikievari Ky, Kaskilehto Ky, Kuvaportti Ky ja hotelli Vaakuna. Rahaa kertyi yhteensä huikeat 2530 euroa. Näin saatiin hankittua 2000 kpl ilmaisia tarroja ja rintanappeja sekä KEN-Gaalan nimilaput muovikoteloineen. Huomatkaa, että keneltäkään ei rahaa pyydetty, vaan kaikki tarjoutuivat vapaaehtoisesti mukaan. Studio-Optarin tekemät KEN-paidat tulivat myös pian myyntiin. Minulla oli tässä vaiheessa kiitollinen ja ennen kaikkea nöyrä olo sekä syvä kunnioitus näitä hyviä ihmisiä kohtaan.

Ensimmäisiä epävirallisia tapaamisia viriteltiin Pirre Hytösen ehdotuksesta Old Tomin terassille jo heti toukokuun lopulla ja siellä jaettiin tarroja sekä juotiin tietysti olutta. Näitä hauskoja pieniä tapaamisia oli sitten pitkin kesää ja Mill-Jazz sekä varsinkin elokuinen Taiteiden Yö olivat oikeita KEN-bongareitten juhlaa. KEN-Gaalan järjestelyt etenivät silloin jo vauhdikkaasti ja heti alusta lähtien Hotelli Vaakuna lupasi huolehtia Gaalaan liittyvistä huomattavista kuluista. Ihan alussa meillä oli Lalli Lavosen ja Vaakunan Apa Salmen kanssa suuruudenhullu tavoite saada jopa 400 juhlijaa lokakuun suureen KEN-huipennukseen. Sekin arvio meni pahasti pieleen. KEN-Gaalan hotellivarauksia alkoi tippua Vaakunaan tihenevässä määrin ja kun lipunmyynti alkoi muutamaa viikkoa ennen Gaalaa, aloimme olla ns. lirissä. Onneksi Vaakunan henkilökunta otti Gaalan omakseen todella upeasti ja kaikki ongelmat ratkesivat heidän vahvan ja osaavan työpanoksensa avulla. Seuraava paniikki iski siinä vaiheessa kun ennakkoliput myytiin loppuun. Mahtuvatko kaikki halukkaat sittenkään Vaakunaan? Taas kerran Apa Salmi ja Vaakunan väki näyttivät osaamisensa. Kaikki tilat avattiin juhlijoitten käyttöön ja alkoholin myyntipisteitä tehtiin lisää ja sitten juhlissa kaikki toimikin loistavasti melkoisesta tungoksesta huolimatta. Kouvolan oma poika Mika Saukkonen juonsi illan ja juhlivia entisiä Kouvolan nuoria viihdyttivät Lalli Lavosen järjestämät loistavat esiintyjät. Lähes kaikki esiintyivät vielä talkoohengessä Lallin hyvien suhteitten ansiosta ja loput kustansi sitten Vaakuna. Minulla ei ollut siinä vaiheessa enää muuta tehtävää kuin avata Gaala selvin päin sekä istua sen jälkeen baarissa pikku hiljaa humaltuen. Pikku kommelluskin sattui sitten siinä tiskin äärellä. Istuin baarissa hyvää whiskyä nauttien kun tyylikäs herrasmies koputti olkapäähäni ja tiedusteli voisiko hän ehkä tarjota jotain juotavaa. Sanoin, että sopiihan se mutta kun en miestä tuntenut, niin kysyin, että kukahan sinä oikein olet. Herra esitteli itsensä ja tarjosi sitten Chivas Regalia koska näki että whiskyä nautiskelin. Olkaani koputtanut mukava mies oli Osuuskauppa Ympäristön toimitusjohtaja, kauppaneuvos Jouko Vehmas, joka oli juuri saapunut Gaalaan ja halusi näin kiittää siitä, että olimme valinneet Vaakunan juhlapaikaksi. Selvin päin olisin saattanut jopa hiukan hävetä sitä, että en miestä lainkaan tunnistanut. Illan aikana myös monien vanhojen ystävien, tuttujen ja tuntemattomienkin yllättävät huomionosoitukset lämmittivät mieltä ja hämmensivät miestä. Alun perin haaveilemastani 20 jäsenen ryhmästä oli kehittynyt vajaassa puolessa vuodessa 800 juhlijan KEN-Gaala ja nyttemmin lähes 2800 jäsenen yhteisö.

                               Salaseura Vihreä Lutikka. Kuva Pasi Jääskeläinen (KEN) 

Tammikuussa 2011 oli sitten vuorostaan kulttuurin aika. Jukka Koistinen järjesti Kino-Kouvossa meille KENeille oman elokuvaillan ja silloin katsottiin Hella Wuolijoen elämästä kertova elokuva, Hella W. KooKoon Mestis-otteluun yritettiin myös talven aikana kehitellä KEN-tapahtumaa, mutta se suunnitelma jäi muutamien KooKoon jo tekemien sopimusten ja yhteensattumien vuoksi toteutumatta. Ehkäpä sitten syksyllä uudestaan? Eiköhän tänä vuonna tapahdu silti vielä jotain muutakin mukavaa, joten KEN-napit rintaan vaan ja Manskille sekä terasseille tapaamaan muita ihmisiä

                                      Sipparin parkki

KENin sivut ovat koonneet todella huikean kuvagallerian entisestä ja nykyisestä Kouvolasta. Sivuille on ladattu jo noin 4000 valokuvaa. Olen poistanut runsaasti täysin Kouvolaan liittymättömiä kuvia mutta silti kuvien määrä kasvaa koko ajan. Joitain Kouvolaan kuulumattomia kuvia olen jättänyt tarkoituksella kuvagalleriaan. Esimerkiksi Juhani Tarkkasen lataamaa kuvaa näistä punahousuisista mimmeistä, jotka aiheuttivat KENin historian ilmeisesti pisimmän kommenttiketjun, ei aio poistaa ikinä. Tiukka peppu ja löysä moraali ovat näköjään meidän miespuolisten KENien mieleen. Kuvien joukossa on paljon todellisia helmiä joista muutama tämänkin blogikirjoituksen koristeena. KENin jäseninä olevien ahkerien ja taitavien kuvaajien runsaasta kuvasadosta on jopa mietitty aivan omaa valokuvanäyttelyä. Saapa nähdä toteutuuko! Kuvat sekä sivuille kirjoitetut tarinat ja kommentit ovat mielestäni koko touhun suola. Niitten lukumäärää en ole enää aikoihin pystynyt laskemaan mutta kuvien, tarinoitten, kommenttien ja tykkäämisten määrä on varmasti ylittänyt reilusti 200 000 rajan. KENin kaltaiselle avoimelle Kouvola-foorumille on siis ollut selvä tilaus. Muutama häirikkökin sivuilla on toki ollut mutta niistä on päästy yhteisvoimin eroon nopeasti ja tehokkaasti. Käräjille menollakin uhkaili minua ja erästä toista KENin jäsentä muuan itsensä loukatuksi tuntenut henkilö oikein asianajajan välityksellä. He myös tekivät meistä syntisäkeistä rikosilmoituksen ja vaativat molemmilta 10 000 euron vahingonkorvausta. Laadin asiasta tiukan selvityksen kyseiselle varatuomarille ja asianosaisten kanssa käytyjen pitkien keskustelujen jälkeen todettiin että asiassa ei ole aihetta syytteen nostoon. Voidaan siis sanoa että KENin sivuilla on nyt vuosi pidetty hauskaa ja touhuttu sulassa sovussa kotikaupunkimme Kouvolan parhaaksi.

Todella yllättäviä huomionosoituksia on myös tullut eri tahoilta ja ne ovat hämmentäneet minua suuresti. Kouvolan kaupunki lahjoitti kätevän langattoman väritulostimen kiitokseksi Kouvolan eteen tehdystä työstä ja Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaakso ja Kouvolan Nuorkauppakamari valitsivat minut jopa Pohjois-Kymenlaakson positiivisimmaksi henkilöksi. Todisteena tästä valinnasta sain komean patsaan ja oikein kunniakirjan. Patsas on kirjahyllyssä ystäväni Lallin juuri tuoman Renaultin (ei auto) vieressä paraatipaikalla ja kunniakirja taas on osoittautunut oivaksi välineeksi myös näissä perhesopuun liittyvissä kysymyksissä. Harvoin Satu minua mistään moittii tai jotenkin edes kyseenalaistaa joskus kieltämättä outojakin puuhiani, mutta jos näin kuitenkin yllättäen käy, niin näytän heti kyseistä kunniakirjaa joka todistaa että olen positiivisella asialla. Hieno piirre on myös ollut se, että monia vanhoja ystäviä, tuttuja ja puolituttuja olen tässä kuluneen vuoden aikana tavannut uudestaan täysin erilaisella tavalla ja hauskaa on ollut. Lisäksi olen kohdannut ja oppinut tuntemaan suuren joukon aivan uusia hienoja ihmisiä. Kun nykyään liikun kaupungilla, näen ilokseni lähes aina jonkun vanhan tai uuden KEN-tutun ja juttua riittää, joskus jopa kahvin tai oluenkin parissa. On ollut hymy herkässä!

Kouvola ja kouvolalaiset ovat viime aikoina tarvinneet sekä kaupungin imagon että asukkaitten mielialan kohotusta. Mehän voimme helposti tehdä oman osuutemme. Ajatelkaapa jos 2800 KENin jäsentä edes kerran viikossa kertoo tapaamilleen tutuille tai vaikka tuiki tuntemattomille jotain mukavaa hienosta kotikaupungistaan Kouvolasta, niin liikkeelle lähtee melkoinen positiivisten tarinoitten vyöry. Vuodessa yhteensä 145 000 hienoa kertomusta Kouvolasta ei voi olla vailla merkitystä.

Nyt on kevään suuri hetki ja Vappuhan on perinteisesti ollut työväen ja ylioppilaitten juhlaa. Huomenna siihen juhlijoitten joukkoon liittyy myös 1-vuotias ponteva KEN.

Lämmin kiitos Teille kaikille hienosta ja koskettavasta vuodesta!

Jussi Untolahti ( KEN )








Ei kommentteja :