Ennen autokaupat myivät henkilöautoja ja pakettiautoja sekä niiden välimuotoa, ns. farmariautoa. Piilofarmareitakin oli, niitä verottomia ”rangaistusmalleja” joissa oli joko takapenkit tai takasivuikkunat. Nimi farmariauto on kai aivan suomalainen keksintö. Montakohan farmia tsekeissäkin tehty VW:n tekniikalla varustettu Skoda on eläissään nähnyt? Toisaalta, en minäkään kyllä sille mallille ole parempaa nimeä keksinyt. Mutta siitä se sitten lähti, autokauppa on nimien suhteen tehnyt varmasti parhaansa. Nyt ne myyvät Sedania, Fastbackia, Coupea, Wagonia, Station Wagonia, Sportwagonia, Combia ja aikanaan jopa Herrgårdsvagnia. Eikä tämä vielä riitä, nelivetoiset koppimallit ovat citymaastureita, kaksivetoiset koppimallit taas tila-autoja. Nimeä SUV on myös yritetty käyttää. Urheiluauto eli Sports Car sekä myös avoin Convertible ovat hauskoja nimiä, urheilullista lähinnä se että niihin on hankala mennä, ainakin vanhempien ihmisten. Nättejä toki ovat. Sitten on vielä tämä uusi linja, erilaiset ja eritasoiset hybridit. Autokauppa siis panostaa moderniin nimiin ja olettaa että myös asiakkaat osaavat hyvin kieliä ja tuntevat tekniikan. Toisaalta jos ne olisi suomennettu, niin eipä kai kukaan ostaisikaan esimerkiksi aiemmin myynnissä ollutta Volvo 245 Herraskartanovaunua tai Ford Mondea Nopeaperää, ei ainakaan nainen.
Huonekalukaupassa kaikki on toisin. Poikkesin 6 vuotta loppuunmyyntiä pitäneen soffa-kaupan yläkerran kolmannessa loppuunmyynnissä. Sohvat ovat usein divaaneja, nojatuolit laiskanlinnoja, jakkarat raheja ja laatikostot lipastoja ja piironkeja. Väliseinät sermejä ja verhot gardiineja. Panostavat siis kovasti kodikkuuteen ja siihen vanhanajan tunnelmaan. Paitsi niissä halvatun nojatuoleissa ja sängyissä joissa on säätöjä enemmän kuin laki sallii ja sähköllä vielä. Se kun aamuyöstä saa jonkun oikosulun ja nappaa päädyt ylös, niin siinä sitten olet pää polvien välissä, paskat pyjamassa ja huuto ei sieltä ergonomisten patjojen välistä kuulu mihinkään. Kauniita ovat ajatuksesi huonekalukauppiasta kohtaan.
Vaatteitakin on valitettavasti ostettava. Minulle se on kidutusta kuten minut tuntevat sen päältäkin heti näkevät. Vaatekaupoissa myydään Trenchcoteja, Blazereita, Collegeja, Pullovereita ja Jeanseja eli kai niitä autokaupan farmareita. Onhan siellä toki naistenosastolla mielenkiintoisempaakin tavaraa, Stay-Upit, Stringit, Hipsterit, Push-Upit, Bodyt jne. No, housuja menin kuitenkin katsomaan. Nuori palvelualtis finninaama poika meni ohi ja sanoi, "venttaa hei tietsä niinku litlesti, mä vaan tsekkaan yhen keissin mut sit mä tuun ja heitän sulle parit mageet byysat". Häivyin vähin äänin, liekö yrjöt olisi niskaan pukannut? Holvin terassilla kysyin asiaa tutulta, ikuista nuoruuttaan elävältä puolihomon luutunsoittajan näköiseltä kaveriltani, byysat ovatkin housut. Kuljen edelleen niissä vanhoissa Jeanseissa eli Farmareissa.
Kotimatkalla poikkesin ruokakauppaan. Nekin ovat nykyään K-, S- ja Citymarketteja, Siwoja, Prismoja, Lidlejä jne. Centrumit ja Euromarketit ovat kai jo poistuneet. Mutta entäs ne tuotteet. Maailman ruminta eläintä sika-nautaa on toki tarjolla mutta aito lehmä on jo nautaa, raavasta tai jopa härkää. Sika on porsasta tai possua. Kana on muuttunut kananpojaksi, broileriksi, kukoksi tai jopa Nuggetiksi tai Hornetiksi ja lammas on karitsaa. Makaroneista eli hienosti pastasta ei ota selvää kukaan. Kananmunat ovat myös yksi selvittämätön viidakko. Niitä löytyy ainakin seuraavat laadut; orsikanala, virike, Omega ja vapaa. Lisäksi on myös onnellisen kanan pyöräyttämät munat. Mitähän virikkeitä niille kanoille on muuten järjestetty? Leluja, pelejä, ehkäpä viriili kukkokin ja saattaahan kananhoitaja laulunkin lurauttaa. Mutta ne onnelliset kanat, onkohan se jotenkin tutkittu millä hetkellä se kana sen onnenhetken kokee. Onko se ennen vai jälkeen munimisen vai riemastuuko se ihan vaan siitä ettei nykyisen tehotuotannon seurauksena vieläkään perse revennyt? Viipottaa sitten onnellisesti potpottaen ympäri kanalaa ja esittelee ehjää ahteriaan.
Näillä eväillä on menty. Vaimon ansiosta saatiin uusi auto ja ruokakaupasta selvisin itsekin. Housut eli jeansit, farmarit tai byysat ovat edelleen onnelliselta mieheltä ostamatta. Sen myyjän muuten vielä yllätän. Menen ja sanon, että heitätsä mulle hei parit mageet byysat. Eihän se kyllä siinä mitään outoa huomaa.:-)
Jussi Untolahti
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti